Maailmassa on vain yksi Möksmö. Ja se on tässä. Ja se on MUN! Möksmö on kissa, joka saa pahimmankin kissaskeptikon ihastumaan. Olemalla vaan oma ihana itsensä. Möksmö syntyi Juhannuksena 2005. Näin sen muutaman päivän ikäisenä ensimmäisen kerran. Nostin syliini ja se vain oli siinä mun kädellä. Ei miukunut eikä halunnut pois. Nostin sen rintaa vasten ja siinä se oli. Taisi sanoa kerran miu. Muut pennut sitten huusivat ja kynsivät niinkuin kissinpennut tapaa. Meillä oli Mömön kanssa alussa pieni seikkailu, sillä se asui ensin tovin muualla, kunnes se muuttikin mun luo. Sattumusten kautta voittoon, Möksmö opetti mulle, että ei saa pohtia liikaa, koska tilaisuus saattaa silloin livetä läpi sormien. Onneksi me saatiin Mömön kanssa toisillemme toinen tilaisuus.
Möksmö on sellainen kuin Cesarin edesmennyt Daddy. Hiljainen suunnannäyttäjä. Suunnilleen kerran kuukaudessa Möksmöllä on egopäivät ja se kouluttaa muut kissat (paitsi Pipsan, koska Pipsa ei edelleenkään tajua mitä tarkoittaa nokkimisjärjestys) ja omistaa sängyn ja leikkii vihaista vanhaa pappaa. Möksmö juttelee kun sille sanoo jotain. Möksmö puhuu Mäh mäh-kieltä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Sanony jotaki